Monachilin maaseutukunnan energiayhteisö aloitti toimintansa vuonna 2018, jolloin Monachilin kunnan energiavirasto perustettiin Monachilin kaupunginhallituksen ja osuuskunta Cooperasen avustuksella. Tavoitteena oli varmistaa energiansäästö, tehokkuus ja uusiutuvan energian omavaraisuus. Vuonna 2019 kuninkaallinen asetus mahdollisti kollektiivisen omakäytön. Vuonna 2020 Cooperase ja Pasos-yhdistys hakivat avustusta SOM Energyltä ja 57 sosiaaliselta kasvualustalta, mikä vauhditti sosiaalista osallistumista ja mahdollisti Monachilin energiayhteisön perustamisen vuonna 2022. Nykyään energiayhteisössä on 55 jäsentä.

”Przylesie” Asumisenergiayhteisö (Przylesie HEC) perustettiin vuonna 1968, ja vuonna 1972 viimeinen kerrostalo otettiin käyttöön. Alun perin opettajien asunto-osuuskunnan hallinnoima asuntoalue erosi siitä ja aloitti itsenäisen toiminnan vuonna 1990. Se toimii nyt osuuskuntalain mukaisesti. HEC on tehnyt investointeja rakennusten lämpöparannuksiin, katoille on asennettu aurinkopaneeleita sekä rakentanut uusia parvekkeita, joille voidaan tulevaisuudessa asentaa lisää paneeleita.

Kaksi kaupunkipuutarhayhteisöä, Tarton ekopuutarhayhteisö ja Emajõen puutarhayhteisö, ovat toimineet vuodesta 2019 lähtien esimerkkeinä permakulttuurista, jotka tuottavat, tarjoavat ja jakavat paikallista ekologista ruokaa. Niiden tavoitteena on lisätä kaupunkien biologista monimuotoisuutta ja esitellä kaupunkipuutarhanhoidon mahdollisuuksia. Voittoa tavoittelemattomat järjestöt ovat luoneet ne ja ylläpitävät niitä. Kumppanuus paikallishallinnon kanssa on mahdollistanut maan saamisen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Solidaarisuus REC Napoli EST -hanketta rahoitettiin vuonna 2021 San Giovanni a Teducciossa, Napolin pääkaupunkiseudun kaupunginosassa. REC:n perustaminen oli seurausta Italian suurimman ympäristöliikkeen Legambienten ja kahden säätiön yhteisistä ponnisteluista: Toinen niistä on eettinen rahoitussäätiö, joka rahoitti hankkeita (South Foundation), ja toinen on kirkollinen säätiö, joka katalysoi kansalaisten osallistumista (Famiglia di Maria). Sitoutuminen paikallisten kotitalouksien REC-rakennusprosessiin kesti vuodesta 2018 vuoteen 2020. Vuonna 2023 REC:ssä oli 40 kotitaloutta, jotka elävät suuressa puutteessa ja energiaköyhyydessä. Yli 100 ihmistä hyötyy REC:stä sekä suoraan energialaskun pienentymisenä että välillisesti, sillä heidän energialukutaitonsa on lisääntynyt huomattavasti, mikä on mahdollistanut energiankäytön ja -kulutuksen muuttamisen.

”Tekijöiden” verkosto alkoi spontaanisti heti Covid-19-pandemian alussa, kun sairaaloissa oli niukasti hengityssuojaimia. Tietotekniikkaan perehtyneiden henkilöiden verkosto kokoontui kehittämään ja ”tulostamaan” hengityssuojaimia 3D-tulostimilla, ja se jatkoi toimintaansa, kunnes hengityssuojainten puute loppui. Ilman erityistä tai ilmeistä johtajuutta verkosto reagoi nopeasti ja tehokkaasti kansanterveydelliseen hätätilanteeseen käyttämällä käytettävissä olevia teknologisia resursseja sekä osallistujien tietämystä, ja se saavutti tavoitteensa osallistujien tehokkaan (verkko)yhteistyön tuloksena.

Talvella 2017–2018 Suomen Kainuussa oli laajoja sähkökatkoja. Tykkylumen seurauksena monet puut kaatuivat sähkölinjojen päälle, jolloin noin 11 000 taloutta Itä-Suomessa (Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa) jäi ilman sähköä useiksi päiviksi. Sähkökatkot vaikuttivat myös alueiden yrityksiin, maatalouteen ja julkisiin palveluntarjoajiin. Paikallinen oma-apu mobilisoitui heti sen jälkeen ja paransi alueen valmiutta vastaaviin tilanteisiin.

Vuonna 2009 L'Aquilan (Abruzzo, Keski-Italia) maanjäristyksen jälkeen kaupunkiin perustettiin monia erilaisia komiteoita. Muutama näistä toimii edelleen, ja näistä vakiintunein on 3,32. Yhdessä muiden yhdistysten kanssa 3.32 loi kaupunkilaisten itse hallinnoiman viheralueen, jossa kodittomat voivat nukkua ja saada apua. Tämä Casematte-niminen alue on edelleen olemassa, ja se tarjoaa sosiaalista apua ja järjestää kaupungin kulttuuritoimintaa.

Genovan (Liguria, Luoteis-Italia) tulvan aikana ihmiset osallistuivat aktiivisesti väestön auttamiseen ja tulvineiden katujen puhdistamiseen. Val Bisagnossa syntyi spontaani toiminnallinen yhteistyöpaikallisen kaupunginosan puheenjohtajan ja vapaaehtoisina toimineiden ryhmien välillä. Näihin kuului monia sosiaalikeskusten sosiaaliaktivistiryhmiä. Itseorganisoidussa sosiaalisessa toiminnassa keskityttiin aluksi yksilöiden omaan apuun ja turvallisuuteen, minkä jälkeen se kehittyi tulvineiden talojen ja katujen puhdistustoiminnaksi. Seuraavina päivinä siihen kuului myös psykologista apua, ensiaputarvikkeiden jakamista ja ruokaa. Seuraavina vuosina samanlaisia verkostoja, joita usein samat ryhmät ja henkilöt ovat perustaneet, aktivoitiin vastaamaan vuonna 2020 puhjenneen Covid-19-pandemian aiheuttamaan sosiaalis-taloudelliseen hätätilanteeseen.

Toukokuusta 2022 lähtien Wienin kaupunki ja Wienin ilmastoryhmä ovat ottaneet käyttöön uudenlaisen yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan osallistavan budjetoinnin osalta: asukkaat voivat suoraan esittää ideoitaan siitä, miten ilmastokriisiin voitaisiin puuttua heidän kaupunginosissaan. Näitä ideoita kehitetään edelleen[H(1.1] hallinnon ja poliittisten päättäjien kanssa, jolloin kaikki osallistujat voivat työskennellä yhdessä ja oppia toisiltaan. Lopullisen päätöksen ideoiden tai hankkeiden hyväksymisestä tekevät kansalaisraadit. Vuonna 2022 Wienin ilmastotiimille myönnettiin 6 miljoonan euron budjetti. Noin 40 toimintapäivän jälkeen kolmen pilottialueen asukkaat toimittivat 1100 ideaa kuudella eri toiminta-alueella. Vuonna 2023 Wienin ilmastotiimi laajennettiin kolmeen uuteen kaupunginosaan.

Nuorten ilmastoryhmä syntyi EYES-hankkeesta vuonna 2019, ja sen tavoitteena oli lisätä nuorten osallistumista paikalliseen ilmastopolitiikkaan. Yksi pilottihankkeista oli Granollersin kunnassa (Espanja), ja kaupunginhallitus yhdessä Ecoserveisin kanssa edisti ja ylläpiti kaupungissa Nuorten ilmastoryhmää osallistumisprosessin testaamiseksi. Hanke päättyi vuonna 2021, mutta kaupunginvaltuusto on jatkanut yhteistyötä joidenkin nuorten kanssa toisessa hankkeessa, joka käsittelee paikallisen ilmastohaavoittuvuuden kertomuksia.

Noin 10 000 asukkaan Iin kunta (Pohjois-Pohjanmaa, Suomi) on vuodesta 2012 lähtien tehnyt yhteistyötä paikallisten asukkaiden, yritysten ja yhdistysten kanssa löytääkseen ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sen tavoitteet ja toimet, jotka liittyvät kunnan hiilineutraaliin toimintaan, kiertotalouteen ja luonnonvaroihin, sisältyvät Resurssiviisas Ii -tiekarttaan ja kunnan talousarvioon. Kunnan sisällä InnoHiili (Innovatiiviset vähähiiliset palvelut) on ottanut hyvin erilaisia ihmisryhmiä mukaan suunnitteluprosessiin. Sen tavoitteena on löytää uusia, kuntalaisten arkeen sopivia ratkaisuja, vähentää jokapäiväisen liikkumisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä ja tukea kuntalaisten osallistumista omien palvelujensa suunnitteluun.

Ilmanlaatu on Krakovassa merkittävin elämänlaatua heikentäväksi arvioitu tekijä. Tämä aiheutti merkittäviä protesteja ennen kiinteiden polttoaineiden polttamisen kieltämistä, joka tuli voimaan Krakovassa 1. syyskuuta 2019. Vuonna 2020 Kazimierzin alueella otettiin käyttöön rajoitetun liikenteen vyöhykkeet. Toukokuussa 2022 järjestettiin asukkaiden ja yritysten kanssa julkinen kuuleminen puhtaan liikenteen vyöhykettä (CTZ) koskevasta luonnoksesta. Kuulemisessa esitettiin yli 600 kommenttia ja kysymystä. Yli 100 ihmistä osallistui suoraan prosessiin, ja arpomalla saatiin kannanottoja 45 asukkaalta.

Aiemmin rakentamaton alue entisen sotilaslentokentän ympärillä aivan Tarton kaupungin rajalla on kokenut suuren muutoksen sotateollisuustoiminnasta vihreiksi virkistysalueiksi, jotka tarjoavat nyt monenlaisia virkistysmahdollisuuksia ja infrastruktuureja. Alueen paikallishallinto on järjestänyt erilaisia osallistavia toimia, kuten koko alueen suunnittelua koskevia kokouksia asukkaiden ja sidosryhmien kanssa, ideakilpailuja, arkkitehtuurikilpailu yhteisöllisen talon ja koulutuskeskuksen rakentamiseksi sekä istutustöitä yhdessä asukkaiden kanssa.

Sosiaalidemokraattisen liittokansleri Kreiskyn johdolla Itävallassa keskusteltiin 1970-luvun alussa yhä enemmän ydinvoimasta, ja vuoden 1975 energiakriisi antoi sille jälleen pontta. Zwentendorfin kuntaan rakenteilla olevan ydinvoimalan käyttöönottoa varten hallitus ilmoitti tiedotuskampanjasta. Kampanjan julkistaminen ja toteuttaminen johti siihen, että ydinvoiman vastaiset ryhmät liittoutuivat valtakunnallisesti ja muodostivat Itävallan ydinvoiman vastustajien aloitteen. Protestit alkoivat 1970-luvun alussa ja voimistuivat vuoden 1975 jälkeen. Vaikka ensimmäinen vastarinta oli pääasiassa konservatiivisten piirien ja perinteisten luonto- ja ympäristönsuojeluryhmien kannattamaa, liike muuttui vuonna 1975 Itävallan laajuiseksi liikkeeksi, jonka painopiste oli Wienissä ja maakuntien pääkaupungeissa. Toimintansa huipulla liikkeessä oli 500 000 ihmistä. Huolimatta ydinvoiman vastustajien merkittävistä poliittisista erimielisyyksistä liike saavutti järjestöllisen yhtenäisyyden ja yhtenäisen kannan poliittisia viranomaisia kohtaan. Poliittisesti kiistanalaisen hankkeen viimeisenä keinona järjestettiin vuonna 1978 sitova kansanäänestys, joka päättyi niukasti ydinvoiman vastustajien hyväksi.

Granada: Granadan pohjoisalueella 2010-luvun talouskriisin aikana alkoi asukasliikkeen mobilisaatio, joka jatkui Covid-19-pandemian ja sähkökatkojen aikana. Sähkökatkot johtuivat sähkölaitteistojen huonosta kunnosta ja laittomista sähkökytkennöistä. Asukasliike on nykyäänkin aktiivinen ja siihen kuuluu yli sata ihmistä, ja sitä tukevat useat kansalaisjärjestöt.
Energy Poverty Alliance: EPA aloitti toimintansa Barcelonassa vuonna 2014 laatimalla (osallistavan prosessin avulla, johon osallistui useita alueellisia sidosryhmiä) lakihankkeen, jolla annetaan enemmän takeita energiaoikeuksien leikkauksia vastaan sekä lisää mekanismeja haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten suojelemiseksi. Ajan myötä EPA:sta on tullut merkittävä toimija ja se on laajentunut koko Katalonian alueelle ja sen merkitys julkisella asialistalla on kasvanut, koska se edustaa kansalaisten haavoittuvuutta energiamarkkinoilla. EPA:n toimintaan osallistuu säännöllisesti satoja henkilöitä, pääasiassa haavoittuvassa asemassa olevia perheitä useista eri etnisistä ryhmistä, ja sitä johtaa kansalaisjärjestö, joka tarjoaa ohjausta ja oikeudellista neuvontaa. EPA onnistui useiden puolueiden tukemana keräämään tarvittavan määrän allekirjoituksia, jotta Katalonian parlamentti velvoitettiin keskustelemaan EPA:n lakiehdotuksesta. Laki hyväksyttiin lopulta, ja se on ollut voimassa lokakuusta 2014 lähtien. Se on nykyisin Espanjan edistyksellisin laki heikommassa asemassa olevien kotitalouksien ja energiaoikeuksien turvaamiseksi.

Pro Hanhikivi -yhdistys perustettiin vastatoimena suunnitelmalle rakentaa uusi ydinvoimala Pyhäjoen kuntaan. Kansalaistoiminta alkoi syksyllä 2007 ja päättyi vuonna 2020. Vuonna 2014 yhdistyksellä oli yli 300 jäsentä. Vuonna[M(1.1] 2015 yhdistyksen varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää valittiin kansanedustajaksi, ja hän toimi tehtävässä vuoteen 2019 asti. Yhdistys toimi pääasiassa hankeneuvotteluprosesseissa, oikeusmenettelyissä ja median välityksellä, mutta ei juuri koskaan mielenosoituksissa. Vuonna 2022 ydinvoimalaitoshanke kariutui eräisiin viivästyksiin ja poliittisen tuen menettämiseen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Savusumu on ollut keskeinen kysymys Krakovan historiassa 200 vuoden ajan, vaikka ilmiö alkoi tulla yleiseen tietoisuuteen vasta 2000-luvulla. Krakovassa tähän vaikutti kaksi tekijää: (1) Jagiellonian yliopistossa julkaistiin 20 vuotta kestänyt tutkimus Krakovan ilmansaasteiden kielteisistä vaikutuksista raskauteen ja lasten kehitykseen, ja (2) joulukuussa 2012 kolme henkilöä perusti Facebook-profiilin ”Krakow Smog Alert” (KAS), jossa julkaistiin päivittäin tietoja hiukkaspitoisuuksista kaupungissa. Facebook-profiilin ympärille muodostui spontaanisti yhteisö, joka alkoi vahvistaa kansalaisten tyytymättömyyttä ja painostaa paikallisia viranomaisia. Ensimmäiset mielenosoitusmarssit keräsivät noin 300 ihmistä, ja jonkin ajan kuluttua mielenosoittajien määrä kasvoi useisiin tuhansiin. Samaan aikaan aloitettiin laajamittainen sosiaalinen kampanja tiedotusvälineissä ja ulkomainonnalla, jota rahoitti alhaalta ylöspäin kansalliskassan ympärille liittynyt yhteisö. KAS:n toiminnan ansiosta vuodesta 2019 lähtien hiiltä ja puuta ei enää saa polttaa koko kaupungissa, ja järjestö raivasi tietä kaikille savusumun vastaisille päätöslauselmille Puolassa (sen jälkeen on luotu yli 50 muuta paikallista savusumuhälytystä).