Tapaustutkimukset

Tutkimustoiminta

Tutkimusmenetelmät: Alustavassa tutkimusvaiheessa opitaan, tunnistetaan uudelleen tai muotoillaan uudelleen käsiteltävät teemat. Tämän jälkeen järjestetään kolmepuntaroivaa paneelia, joissa kartoitetaan muutoksen vipuvaikutuksia ja ennakkoedellytyksiä sekä luodaan yhdessä ratkaisuja.

Pohdintavaihe: Pohdintavaiheessa osallistujia kannustetaan tunnistamaan muutoksen edellytyksiä ja vipuvaikutuksia käyttämällä muutoksen teoriaa ja osallistavaa järjestelmäkartoitusta. Kaksi puntaroivaa paneelia järjestetään samanaikaisesti: toinen paikallisten poliittisten päättäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa (sisäinen ulottuvuus) ja toinen kansalaisten kanssa (ulkoinen ulottuvuus). Viimeisessä paneelissa laaditaan etenemissuunnitelma ja strategia odotettujen tulosten saavuttamiseksi edellisissä paneeleissa toteutettujen muutoksen teorioiden ja osallistavan järjestelmäkartoituksen perusteella. Puntaroivassa paneelissa voidaan käydä jäsenneltyä keskustelua tuloksiin johtavista reiteistä, jotta voidaan 1) vahvistaa skenaarioiden/tiekarttojen johdonmukaisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta, 2) ehdottaa muutoksia ja parannuksia muutoksen teorioihin ja 3) valita strategiat, jotka todennäköisesti ovat menestyksekkäimpiä tapaustutkimusten konteksteissa.

Tapaustutkimus osallistumisesta

CS #1: Osallistuminen - Espanjan energiayhteisöt, joissa keskitytään sosioekonomiseen haavoittuvuuteen ja sukupuoleen

Alpujarran energiayhteisö: Alpujarra Energy Community (AEC) on Órgivassa toimiva kansalaisosuuskunta, joka edistää paikallista energiasiirtymää yhteisöllisen omakäytön ja yhteiskunnallisen osallistumisen kautta. Órgiva on pieni maaseutukunta Alpujarran alueella, jota leimaavat vahvat yhteisölliset siteet, kulttuurinen monimuotoisuus sekä kasvava paine, joka johtuu epävakaista energiakustannuksista ja laajamittaisista uusiutuvan energian hankkeista. AEC syntyi vastauksena asukkaiden vastustukseen suurta aurinkosähköhanketta kohtaan (talvi 2024) sekä yhteisestä halusta palauttaa paikallinen määräysvalta energiantuotantoon. Osunan sosiaalitalouden koulun (kevät 2024) järjestämän koulutuksen ja Granadan maakunnan energiaviraston tuella yhteisö perusti yhdistyksen virallisesti tammikuussa 2025. Hanke edistää yhteisöllistä omakäyttöä asentamalla yhteisiä aurinkosähköjärjestelmiä ja tuo yhteen Órgivan ja lähikylien asukkaita, pienyrityksiä, oppilaitoksia ja yhteiskunnallisia yhdistyksiä. Energiantuotannon lisäksi projekti edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta tukemalla energiaköyhyydestä kärsiviä kotitalouksia ja edistämällä osallistavaa osallistumista. Yhteisö järjestää myös julkisia kokouksia, työpajoja ja koulutustilaisuuksia teknisen osaamisen lisäämiseksi, kansalaisten voimaannuttamiseksi sekä käyttäytymisen muutoksen edistämiseksi energiankäytön ja ilmastovastuun osalta. Tämä tapaustutkimus keskittyy siihen, miten maaseutuyhteisöt voivat mobilisoida yhteistoimintaa haastaakseen voittoa tavoittelevat mallit ja rakentaakseen sosiaalisesti oikeudenmukaisia, paikallisiin juurisiin perustuvia vaihtoehtoja vihreälle siirtymälle.

Tapaustutkimus #1: Osallisuus - Espanjan energiayhteisöt, joissa keskitytään sosioekonomiseen haavoittuvuuteen ja sukupuoleen 

Tapaustutkimus kansalaisvaikuttamisesta

Tapaustutkimus # 2: Kansalaisosallistuminen - elintarvikesolidaarisuus Torinossa (IT)

Elintarvikesolidaarisuus (Solidarietà Alimentare) Elintarvikesolidaarisuus (Solidarietà Alimentare) on vapaaehtoisjärjestö, joka syntyi Torinossa Covid-19-karanteenin aikana. Se on yliopisto-opiskelijoiden liike, joka lähti CAAT:iin (Torinon maatalouselintarvikekeskus) etsimään ylijäämäruokaa jaettavaksi apua tarvitseville perheille vuoden 2020 karanteenin aikana, aluksi yhteistyössä Borello-valintamyymäläketjun kanssa ja myöhemmin EU:n varoilla kuivien elintarvikkeiden ja hygieniatuotteiden ostamiseen ja jakamiseen. Operatiivisella tasolla opiskelijat pääsivät CAAT:iin joka perjantai ja tapasivat maahanmuuttajayhteisöjen edustajia, jotka toimivat välittäjinä. Food Solidarity teki Torinon kunnan kanssa sopimuksen, joka koski terveyshätätilan Covid-19 hallintaan liittyviä toimia (ruoka-avun ja perustarpeiden jakelu sekä sosiaalinen välitys ja läheisyystoiminta) sellaisten yhdistysten kanssa, joissa on mukana ulkomaalaisia yhteisöjä tai jotka ovat työskennelleet pitkään sosiaalisen integraation alalla. Tutkimuksen tavoitteena on rekonstruoida sosiaalinen ja suhteellinen dynamiikka, joka johti siihen, että rajallinen määrä yksilöitä järjestäytyi itsenäisesti kansalaisyhteiskunnassa, instituutioiden ulkopuolella ja ilman viranomaisten ohjausta, vastaamaan pandemian aiheuttamaan sosiaaliseen hätätilanteeseen. Tavoitteena on myös analysoida näiden ilmiöiden myöhempää vuorovaikutusta paikallisviranomaisten kanssa ja arvioida niiden kykyä tunnistaa, tehostaa ja koordinoida sosiaalisia toimia, joilla vastataan Covid-19:n aiheuttamaan elintarvikehätätilanteeseen ja kriisistä selviytymiseksi tarvittaviin toimiin.

Tapaustutkimus virallisesta poliittisesta osallistumisesta

Tapaustutkimus #3: Virallinen poliittinen osallistuminen - Hallitusten edistämät osallistumisprosessit Pohjois-Euroopassa.

Annelinnan alue Tartossa, ilmastonmuutokseen sopeutuva urbaani lähivihreä alue: Tämä tapaustutkimus keskittyy Annelinna-alueeseen Tartossa, joka on Tarton kaupungin omistamien viheralueiden ja asunto-osakeyhtiöiden hallinnoimien kerrostalojen alue. Alueella on myös erilaisia yhteisötiloja, kuten kirjasto, päiväkoti ja muita tiloja . Paikallishallinto pyrkii yhteistyössä Tarton yliopiston ja muiden sidosryhmien kanssa luomaan omavaraisia järjestelmiä, jotka tukevat biologisen monimuotoisuuden kehitystä. Erilaisista sosioekonomisista ja kulttuurisista taustoista tulevat asukkaat osallistuvat aktiivisesti maisemamuutosten suunnitteluun, ja heidän osallistumisensa varmistetaan suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitovaiheissa. Hankkeessa on mukana laaja joukko keskeisiä kumppaneita, kuten julkisia laitoksia (yliopistoja, kouluja, lääkäriasemia, museoita), yksityisen sektorin toimijoita (kiinteistövälitystoimistoja, maisemanhoitopalvelujen tarjoajia, puutarhakeskuksia, maisema-arkkitehtitoimistoja, media) ja voittoa tavoittelemattomia organisaatioita (kuten asunto-osakeyhtiöiden hallituksia ja lukuisia kansalaisaloitteita). Syksyllä 2022 käynnistynyt aloite on tällä hetkellä neuvottelu- ja suunnitteluvaiheessa. Hanke edistää ainutlaatuisia osallistavia toimintatapoja, jotka on suunniteltu arvioitaviksi ja mahdollisesti käytettäväksi soveltaen muissa yhteyksissä. Esimerkiksi nimettyjä interventioita käytetään parantamaan asukkaiden ilmastotietämystä ja -tietoisuutta sekä tarjoamaan koulutusta sidosryhmille. Yleistavoitteena on levittää tietoa, toteuttaa menestyksekkäästi biodiversiteettiohjelmia ja rakentaa tarvepohjaisia yhteisöverkostoja, jotka tukevat vihreää siirtymää. Tämän tapaustutkimuksen avulla Tarton yliopisto pyrkii yhteistyöhön paikallisen yhteisön kanssa, jotta alueen sietokykyä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten kesän helleaaltoihin ja yhä useammin esiintyviin voimakkaisiin myrskyihin, voidaan parantaa. Jotta kerrostaloja voidaan mukauttaa muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia luonnonmukaisiin ratkaisuihin, jotka auttavat säätelemään lämpötilaa ja kosteutta ja tasapainottamaan kaupunkien mikroilmastoa tehokkaasti.

Pienet modulaariset reaktorit (SMR) Espoossa: Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti vuonna 2022 vuoden 1987 ydinenergialain kokonaisuudistuksen, jossa tarkastellaan myös pienydinvoimaloiden) sääntelyä (esim. lupamenettelyt) vaihtoehtona sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Luonnos jätettiin lausuntokierrokselle vuonna 2025, ja lain odotetaan tulevan voimaan vuonna 2028. Lakiuudistuksessa määritellään muun muassa kunnan päätösvalta ja asukkaiden kuuleminen ydinvoimaloiden suhteen. Espoon kaupunki on selvittänyt mahdollisuutta sijoittaa pienydinvoimala kaupunkiin. Valtuustoaloite tehtiin vuonna 2017, ja kaupunki selvitti laitoksen sijoittamista. Espoossa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä vireillä pienydinvoimalahanketta. Jos SMR-laitos liitettäisiin kaukolämpöverkkoon, sen olisi sijaittava suhteellisen lähellä tiheää kaupunkiasutusta. Näin ollen asukkaiden osallistumisesta päätöksentekoon tulisi keskeinen kysymys. Ydinenergialain kokonaisuudistus luo näin ollen puitteet päätöksenteolle, viestinnälle ja kansalaisten osallistumiselle. Tapaustutkimuksen avulla voidaan tutkia keskeisten sidosryhmien (paikalliset päättäjät, energiayhtiö, ministeriö, ydinturvallisuusviranomainen jne.) odotuksia, jotka koskevat piendynvoimaloiden teknologiaa ja järjestelyjä, sekä sitä, miten kansalaisosallistuminen vaikuttaa lainsäädännön uudistamiseen ja miten paikalliset päättäjät ajattelevat kansalaisosallistumisen liittyvän edustukselliseen demokratiaan. Tässä tapaustutkimuksessa otetaan huomioon sidosryhmien erilaiset näkökulmat kiistanalaisempaan kysymykseen ilman, että pienydinvoimalaitosten rakentamista asetetaan harkinnan edellytykseksi.

Tapaustutkimus aktivismista

Tapaustutkimus #4: Aktivismi - Westbahnhof-Areal (AT)

Westbahnhof-Areal: Wienin Westbahnhofin rautatieasema on jakanut ympäröivän kaupunkialueen kahteen erilliseen osaan 1800-luvun puolivälistä lähtien, ja taloudelliset rajoitteet ovat estäneet pohjois- ja eteläosien yhdistämisen. Vuonna 2019 Büro für lustige Angelegenheiten (BLA) käynnisti WESTBAHNPARK-aloitteen, joka on sittemmin jakautunut kahdeksi aloitteeksi WESTBAHNPARK.LIVE ja WESTBAHNPARK.JETZT. Näissä aloitteissa ajetaan Westbahnhofin takana olevan 1,2 kilometrin pituisen rautatiekäytävän muuttamista julkiseksi puistoksi. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden lisätä viheralueita Rudolfsheim-Fünfhausissa, joka on yksi Wienin tiheimmin asutuista kaupunginosista, jossa viheralueita on asukasta kohden vain 3 m². Hankkeella pyritään lieventämään kaupunkien lämpöä, parantamaan ilmavirtauskäytäviä ja lisäämään yhteyksiä kaupunginosan pohjois- ja eteläosien välillä alhaalta ylöspäin suuntautuvan taktisen urbanismin avulla (Lydon & Garcia, 2015). Maailman pisimmän uima-altaan asentaminen on tähän mennessä merkittävä interventio. Yli 11 700 allekirjoituksella aloite on saanut merkittävän julkisen tuen. Vuonna 2022 Wienin kaupunki kehitti yhteistyössä ÖBB:n (Itävallan liittovaltion rautateiden) kanssa Westbahnhofia ympäröivälle alueelle muodollisen kaupunkikehityskonseptin ”Mitte 15”. He käynnistivät osallistavan prosessin, jossa kaupungin päättäjät, suunnittelijat ja asukkaat osallistuivat keskusteluihin, työpajoihin ja virtuaalitodellisuussimulaatioihin. Nykyinen versio sisältää hajanaisia viheralueita, julkisten tilojen terasseja, asuntohankkeita, maanalaisia pysäköintialueita, logistiikkakeskuksen ja kaupunginosaa erottavien junareittien lisäristeyksiä. WESTBAHNPARK.LIVE- ja WESTBAHNPARK.JETZT-aloitteet kritisoivat tätä suunnitelmaa ja ehdottavat ilmastoystävällisempää, enemmän luontoon perustuvaa suunnittelua puineen ja vesistöineen. Tämä tapaustutkimus on elävä ja ajankohtainen esimerkki ilmeisestä poliittisesta osallistumisesta, jonka tavoitteena on kaupunkialueen muuttaminen alhaalta ylöspäin julkiseksi ja virkistysalueeksi. Jatkuva vuoropuhelu kaupungin, aloitteen ja asukkaiden välillä on edelleen ratkaisevan tärkeää tämän hankkeen tulevaisuuden muotoilussa ja yhteistoiminnallisen, kestävän kaupunkimuutoksen varmistamisessa.