Tapaustutkimukset

Tutkimustoiminta

Tutkimusmenetelmät: Alustavassa tutkimusvaiheessa opitaan, tunnistetaan uudelleen tai muotoillaan uudelleen käsiteltävät teemat. Tämän jälkeen järjestetään kolmepuntaroivaa paneelia, joissa kartoitetaan muutoksen vipuvaikutuksia ja ennakkoedellytyksiä sekä luodaan yhdessä ratkaisuja.

Pohdintavaihe: Pohdintavaiheessa osallistujia kannustetaan tunnistamaan muutoksen edellytyksiä ja vipuvaikutuksia käyttämällä muutoksen teoriaa ja osallistavaa järjestelmäkartoitusta. Kaksi puntaroivaa paneelia järjestetään samanaikaisesti: toinen paikallisten poliittisten päättäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa (sisäinen ulottuvuus) ja toinen kansalaisten kanssa (ulkoinen ulottuvuus). Viimeisessä paneelissa laaditaan etenemissuunnitelma ja strategia odotettujen tulosten saavuttamiseksi edellisissä paneeleissa toteutettujen muutoksen teorioiden ja osallistavan järjestelmäkartoituksen perusteella. Puntaroivassa paneelissa voidaan käydä jäsenneltyä keskustelua tuloksiin johtavista reiteistä, jotta voidaan 1) vahvistaa skenaarioiden/tiekarttojen johdonmukaisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta, 2) ehdottaa muutoksia ja parannuksia muutoksen teorioihin ja 3) valita strategiat, jotka todennäköisesti ovat menestyksekkäimpiä tapaustutkimusten konteksteissa.

Tapaustutkimus osallistumisesta

CS #1: Osallistuminen - Espanjan energiayhteisöt, joissa keskitytään sosioekonomiseen haavoittuvuuteen ja sukupuoleen

Alpujarran energiayhteisö: Alpujarra Energy Community (AEC) on Órgivassa toimiva kansalaisosuuskunta, joka edistää paikallista energiasiirtymää yhteisöllisen omakäytön ja yhteiskunnallisen osallistumisen kautta. Órgiva on pieni maaseutukunta Alpujarran alueella, jota leimaavat vahvat yhteisölliset siteet, kulttuurinen monimuotoisuus sekä kasvava paine, joka johtuu epävakaista energiakustannuksista ja laajamittaisista uusiutuvan energian hankkeista. AEC syntyi vastauksena asukkaiden vastustukseen suurta aurinkosähköhanketta kohtaan (talvi 2024) sekä yhteisestä halusta palauttaa paikallinen määräysvalta energiantuotantoon. Osunan sosiaalitalouden koulun (kevät 2024) järjestämän koulutuksen ja Granadan maakunnan energiaviraston tuella yhteisö perusti yhdistyksen virallisesti tammikuussa 2025. Hanke edistää yhteisöllistä omakäyttöä asentamalla yhteisiä aurinkosähköjärjestelmiä ja tuo yhteen Órgivan ja lähikylien asukkaita, pienyrityksiä, oppilaitoksia ja yhteiskunnallisia yhdistyksiä. Energiantuotannon lisäksi projekti edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta tukemalla energiaköyhyydestä kärsiviä kotitalouksia ja edistämällä osallistavaa osallistumista. Yhteisö järjestää myös julkisia kokouksia, työpajoja ja koulutustilaisuuksia teknisen osaamisen lisäämiseksi, kansalaisten voimaannuttamiseksi sekä käyttäytymisen muutoksen edistämiseksi energiankäytön ja ilmastovastuun osalta. Tämä tapaustutkimus keskittyy siihen, miten maaseutuyhteisöt voivat mobilisoida yhteistoimintaa haastaakseen voittoa tavoittelevat mallit ja rakentaakseen sosiaalisesti oikeudenmukaisia, paikallisiin juurisiin perustuvia vaihtoehtoja vihreälle siirtymälle.

Tapaustutkimus #1: Osallisuus - Espanjan energiayhteisöt, joissa keskitytään sosioekonomiseen haavoittuvuuteen ja sukupuoleen 

Tapaustutkimus kansalaisvaikuttamisesta

CS # 2: Civic engagement – Food Solidarity Initiatives in Turin (IT)

Food Solidarity Initiatives in Turin: The Turin case study explores the emergence and evolution of a diverse ecosystem of food solidarity initiatives that developed during the Covid-19 pandemic. Rather than focusing on a single organisation, the research examines a network of actors, including third-sector organisations, religious institutions, migrant associations, neighbourhood organisations, local businesses, volunteers, and public authorities, that mobilised to respond to the growing food insecurity and social vulnerabilities triggered by the health emergency.

Within the CO-SUSTAIN framework, this ecosystem is understood as a *niche*: not a single innovation, but an emerging system of heterogeneous practices that accelerated and evolved during the pandemic, creating new opportunities for collaboration, experimentation, and institutional learning. The crisis acted as a catalyst for the development of both formal and informal networks that provided food aid, social support, and community-based responses across the city.

The case study investigates how these actors self-organised, how their relationships evolved over time, and how they interacted with local institutions in addressing the food emergency. It also explores how collaborative governance emerged between civil society and public authorities, and whether these experiences have generated lasting changes in local food system governance beyond the immediate crisis.

By analysing the interactions between niche actors and the existing governance regime, the Turin case provides insights into how collective action and social innovation can contribute to building more resilient, inclusive, and sustainable food systems.

Tapaustutkimus virallisesta poliittisesta osallistumisesta

Tapaustutkimus #3: Virallinen poliittinen osallistuminen - Hallitusten edistämät osallistumisprosessit Pohjois-Euroopassa.

Annelinnan alue Tartossa, ilmastonmuutokseen sopeutuva urbaani lähivihreä alue: Tämä tapaustutkimus keskittyy Annelinna-alueeseen Tartossa, joka on Tarton kaupungin omistamien viheralueiden ja asunto-osakeyhtiöiden hallinnoimien kerrostalojen alue. Alueella on myös erilaisia yhteisötiloja, kuten kirjasto, päiväkoti ja muita tiloja . Paikallishallinto pyrkii yhteistyössä Tarton yliopiston ja muiden sidosryhmien kanssa luomaan omavaraisia järjestelmiä, jotka tukevat biologisen monimuotoisuuden kehitystä. Erilaisista sosioekonomisista ja kulttuurisista taustoista tulevat asukkaat osallistuvat aktiivisesti maisemamuutosten suunnitteluun, ja heidän osallistumisensa varmistetaan suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitovaiheissa. Hankkeessa on mukana laaja joukko keskeisiä kumppaneita, kuten julkisia laitoksia (yliopistoja, kouluja, lääkäriasemia, museoita), yksityisen sektorin toimijoita (kiinteistövälitystoimistoja, maisemanhoitopalvelujen tarjoajia, puutarhakeskuksia, maisema-arkkitehtitoimistoja, media) ja voittoa tavoittelemattomia organisaatioita (kuten asunto-osakeyhtiöiden hallituksia ja lukuisia kansalaisaloitteita). Syksyllä 2022 käynnistynyt aloite on tällä hetkellä neuvottelu- ja suunnitteluvaiheessa. Hanke edistää ainutlaatuisia osallistavia toimintatapoja, jotka on suunniteltu arvioitaviksi ja mahdollisesti käytettäväksi soveltaen muissa yhteyksissä. Esimerkiksi nimettyjä interventioita käytetään parantamaan asukkaiden ilmastotietämystä ja -tietoisuutta sekä tarjoamaan koulutusta sidosryhmille. Yleistavoitteena on levittää tietoa, toteuttaa menestyksekkäästi biodiversiteettiohjelmia ja rakentaa tarvepohjaisia yhteisöverkostoja, jotka tukevat vihreää siirtymää. Tämän tapaustutkimuksen avulla Tarton yliopisto pyrkii yhteistyöhön paikallisen yhteisön kanssa, jotta alueen sietokykyä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten kesän helleaaltoihin ja yhä useammin esiintyviin voimakkaisiin myrskyihin, voidaan parantaa. Jotta kerrostaloja voidaan mukauttaa muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia luonnonmukaisiin ratkaisuihin, jotka auttavat säätelemään lämpötilaa ja kosteutta ja tasapainottamaan kaupunkien mikroilmastoa tehokkaasti.

Pienet modulaariset reaktorit (SMR) Espoossa: Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti vuonna 2022 vuoden 1987 ydinenergialain kokonaisuudistuksen, jossa tarkastellaan myös pienydinvoimaloiden) sääntelyä (esim. lupamenettelyt) vaihtoehtona sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Luonnos jätettiin lausuntokierrokselle vuonna 2025, ja lain odotetaan tulevan voimaan vuonna 2028. Lakiuudistuksessa määritellään muun muassa kunnan päätösvalta ja asukkaiden kuuleminen ydinvoimaloiden suhteen. Espoon kaupunki on selvittänyt mahdollisuutta sijoittaa pienydinvoimala kaupunkiin. Valtuustoaloite tehtiin vuonna 2017, ja kaupunki selvitti laitoksen sijoittamista. Espoossa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä vireillä pienydinvoimalahanketta. Jos SMR-laitos liitettäisiin kaukolämpöverkkoon, sen olisi sijaittava suhteellisen lähellä tiheää kaupunkiasutusta. Näin ollen asukkaiden osallistumisesta päätöksentekoon tulisi keskeinen kysymys. Ydinenergialain kokonaisuudistus luo näin ollen puitteet päätöksenteolle, viestinnälle ja kansalaisten osallistumiselle. Tapaustutkimuksen avulla voidaan tutkia keskeisten sidosryhmien (paikalliset päättäjät, energiayhtiö, ministeriö, ydinturvallisuusviranomainen jne.) odotuksia, jotka koskevat piendynvoimaloiden teknologiaa ja järjestelyjä, sekä sitä, miten kansalaisosallistuminen vaikuttaa lainsäädännön uudistamiseen ja miten paikalliset päättäjät ajattelevat kansalaisosallistumisen liittyvän edustukselliseen demokratiaan. Tässä tapaustutkimuksessa otetaan huomioon sidosryhmien erilaiset näkökulmat kiistanalaisempaan kysymykseen ilman, että pienydinvoimalaitosten rakentamista asetetaan harkinnan edellytykseksi.

Tapaustutkimus aktivismista

Tapaustutkimus #4: Aktivismi - Westbahnhof-Areal (AT)

Westbahnhof-Areal: Wienin Westbahnhofin rautatieasema on jakanut ympäröivän kaupunkialueen kahteen erilliseen osaan 1800-luvun puolivälistä lähtien, ja taloudelliset rajoitteet ovat estäneet pohjois- ja eteläosien yhdistämisen. Vuonna 2019 Büro für lustige Angelegenheiten (BLA) käynnisti WESTBAHNPARK-aloitteen, joka on sittemmin jakautunut kahdeksi aloitteeksi WESTBAHNPARK.LIVE ja WESTBAHNPARK.JETZT. Näissä aloitteissa ajetaan Westbahnhofin takana olevan 1,2 kilometrin pituisen rautatiekäytävän muuttamista julkiseksi puistoksi. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden lisätä viheralueita Rudolfsheim-Fünfhausissa, joka on yksi Wienin tiheimmin asutuista kaupunginosista, jossa viheralueita on asukasta kohden vain 3 m². Hankkeella pyritään lieventämään kaupunkien lämpöä, parantamaan ilmavirtauskäytäviä ja lisäämään yhteyksiä kaupunginosan pohjois- ja eteläosien välillä alhaalta ylöspäin suuntautuvan taktisen urbanismin avulla (Lydon & Garcia, 2015). Maailman pisimmän uima-altaan asentaminen on tähän mennessä merkittävä interventio. Yli 11 700 allekirjoituksella aloite on saanut merkittävän julkisen tuen. Vuonna 2022 Wienin kaupunki kehitti yhteistyössä ÖBB:n (Itävallan liittovaltion rautateiden) kanssa Westbahnhofia ympäröivälle alueelle muodollisen kaupunkikehityskonseptin ”Mitte 15”. He käynnistivät osallistavan prosessin, jossa kaupungin päättäjät, suunnittelijat ja asukkaat osallistuivat keskusteluihin, työpajoihin ja virtuaalitodellisuussimulaatioihin. Nykyinen versio sisältää hajanaisia viheralueita, julkisten tilojen terasseja, asuntohankkeita, maanalaisia pysäköintialueita, logistiikkakeskuksen ja kaupunginosaa erottavien junareittien lisäristeyksiä. WESTBAHNPARK.LIVE- ja WESTBAHNPARK.JETZT-aloitteet kritisoivat tätä suunnitelmaa ja ehdottavat ilmastoystävällisempää, enemmän luontoon perustuvaa suunnittelua puineen ja vesistöineen. Tämä tapaustutkimus on elävä ja ajankohtainen esimerkki ilmeisestä poliittisesta osallistumisesta, jonka tavoitteena on kaupunkialueen muuttaminen alhaalta ylöspäin julkiseksi ja virkistysalueeksi. Jatkuva vuoropuhelu kaupungin, aloitteen ja asukkaiden välillä on edelleen ratkaisevan tärkeää tämän hankkeen tulevaisuuden muotoilussa ja yhteistoiminnallisen, kestävän kaupunkimuutoksen varmistamisessa.